Categories
Szkolenie

Harjoittelun analyysi uimareiden valmistautumista varten ME: lle

Harjoittelun analyysi uimareiden valmistautumista varten ME: lle

Toinen esimerkki puolalaisten uimareiden valmistelumekanismeista tärkeimpiin tapahtumiin on vuotuisen harjoitusjakson analysointi tehokkuuden näkökulmasta, joka mitattiin pelaajien toiminnallisten kykyjen muutoksilla sovelletun harjoittelun ja alkukuormitusten vaikutuksesta.

Pelaajien ympärivuotinen valmistautuminen on jaettu kolmeen makrosykliin:

Minä (IX-XII), II (I-III), III (IV-VII). Tällainen jakautuminen oli ehdollinen asteittaiselle kasvulle, yksittäisissä makrosyklissä, erikoistyön osuuden koko, sen kokonaismäärä ja tappiot.

Ensimmäinen makrosykli päättyi kansalliseen kilpailuun uinnin monipuolisuudesta, toinen Puolan talven mestaruuskilpailuilla, kolmas Puolan kesä- ja Euroopan mestaruuskilpailuilla. Harjoittelukuormitusten analyysi perustui moninkertaisen Puolan mestarin työhön.

Vuosisyklissä kilpailija purjehti 394 koulutuksia yhteensä 2145,05 km.

Yksittäisissä makrosyklissä nämä arvot olivat seuraavat: 1-140 koulutustilaisuudet (769,65 km), 11-101 koulutustilaisuudet (568,175 km), III – 153 liikuntaa (807,227 km) (välilehti. 6.2).

Pöytä 6.2. Uimareiden harjoittelukuormien rakenne vuotuisessa harjoitusjaksossa.

Vuosittaisessa harjoitusjaksossa aerobiseen voimaan vaikuttavat kuormat hallitsivat 77,2% (552,4 km) ja happikapasiteetti 50,3% (361 km). Uintitekniikka omistettiin 17,1% (119.75 km). Kaikkiaan 3 syklejä hallitsivat aerobiset kuormitukset (Olen makrosykli – 46,5%, II – 41,2% i III – 39,8%), kun taas tekniikalle omistettujen harjoitusten määrä oli vastaavasti: Minä – 2,3%, II – 7,5%, Ili – 7,3%. Toisessa ja kolmannessa jaksossa tekniikan käsittelyyn tarvittava aika kasvoi merkittävästi, mikä osoittaisi, motorisiin taitoihin keskittyvien erityistehtävien toteutus liittyi läheisesti uintitekniikan hallintaan.

Ensimmäisessä makrosyklissä aerobisen voiman muokkaaminen oli hallitseva (31,3%) ja happikapasiteetti (15,2%). Lämmityksillä oli suuri osa globaalia työaikaa (14,2%) ja harjoituksia kehon valmistelemiseksi päätehtäviin (13,6%). Rakenteen muut komponentit olivat seuraavat: nopeus 2,4%, harjoituksia anaerobisten muutosten kynnyksellä 5,6%.

Jos verrataan makrosykliä I II: een ja III: een, nämä arvot eivät muutu paljoakaan. Elementti, jolla oli tärkeä rooli koulutuksessa, jo mainittu tekniikan työajan lisäys (w II-7,5%, w III-7,3%). Molemmissa makrosyklissä, samanlainen kuin minä, aerobiseen työhön noin. 40% aika (II – 41,2%, a w III-39,8%).

Ensimmäisessä makrosyklissä, jatkuvilla ponnisteluilla oli etu, koska kunnes v 93,7% energia ammuttiin happilähteistä. Uinti kuitenkin suurimmalla voimalla, suoritetaan lähtöosilla (200 ja 400 m sekauinti), oli 3,6%. Toisessa makrosyklissä nämä arvot olivat seuraavat: happienergialähteet 93,3%, anaerobinen 1,8%, ja ATP-PC 4,9% kun taas III: ssa: 93,2%, 2,2%, 4,6%.

Toisessa ja kolmannessa makrosyklissä enimmäistyöarvot nousivat hieman. Tämä johtui siitä, että toisessa makrosyklissä valmistautuneen kilpailijan starttien määrä oli suurempi Puolan maailman- ja talvimestaruuskilpailuille, ja kolmannessa EM-kisoihin. Siksi harjoittelukuormat sisälsivät suuren määrän voimakkuuden mukaisia ​​harjoituksia, kehon valmisteleminen kilpailuponnisteluihin.

Se on myös syytä huomata, että työn intensiteetti, kuten suoritettiin ensimmäisessä makrosyklissä, paljastaa valtavan osan aerobisista voimanrakennusharjoituksista (71,4%). Tätä taustaa vasten happikapasiteetin muokkaamiseen on tehty paljon vähemmän työtä (23%). Toisessa makrosyklissä työvoimaindikaattorit muuttuivat nopeasti, ts.. happikapasiteetti on kasvanut (tehdä 31,7%), ja happivoimaa koskeva työ on vähentynyt (61,9%). Kolmannessa makrosyklissä happitehoa muokkaava työaika ei muuttunut ja oli sama kuin toisessa syklissä, toisaalta happikapasiteettia muokkaavien harjoitusten kesto on hieman kasvanut (32%).